HOPEATAURIN
Asumisen palvelut
Tältä löydät tietoa Hopeataurin keittiöpalveluista, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä fysioterapiasta. Sivulle on koottu tietoa myös saattohoidosta.
Keittiöpalvelut
Hopeataurissa valmistetaan kaikki ateriat aamupalasta iltapalaan paikan päällä. Asiakkaille tarjotaan viisi ateriaa päivässä sekä tarvittaessa yöpalaa, jos asiakas niin pyytää. Ruokailuilla asiakkaat saavat itse valita ruokailujuomansa, ruokailujen yhteydessä tarjolla on leipää. Ruokalistat ovat kiertävät 5 viikoksi eteenpäin, ja asiakkaiden toiveita sekä yksilöllisiä mieltymyksiä otetaan huomioon. Ruokalistat ovat asiakkaiden saatavilla ilmoitustauluilla.
Hopeataurissa työskentelee kaksi kokkia ja keittiöapulainen klo 7–17 jokaisena arkipäivänä. Kokeilla on pitkä työkokemus ikäihmisten ruoan valmistuksesta. Kokkimme kertookin, että työssään Hopeataurissa he saavat luovasti toteuttaa reseptejä ja leipoa leivonnaisia sekä työskennellä itsenäisesti. Hopeataurin keittiötiloissa kokit suunnittelevat ruoan valmistusprosessin, tekevät tilaukset ja toimitusten vastaanottamiset, kattaukset, tiskaukset ynnä muun.
Ateriat ovat meille tärkeä sosiaalinen tapahtuma.
- Klo 8 aamupala tarjoillaan yhteisessä ruokasalissa.
- Klo 11 lounas tarjoillaan yhteisessä ruokasalissa.
- Klo 14 päiväkahvit tarjoillaan päiväsalissa ja / tai ruoksalissa.
- Klo 16 päivällisruoka ja jälkiruoka tarjoillaan ruokasalissa.
- Klo 19–20 tarjoillaan iltapala huoneisiin.
Jokaisen asiakkaan ruokavalio tiedustellaan asiakkaalta, omaisilta tai hoitavalta yksiköltä, kun asiakas muuttaa taloon. Erityisruokavaliot ilmoitetaan keittiölle jo ennen asiakkaan muuttoa, ne kirjataan asiakastietojärjestelmään ja niistä raportoidaan hoitajille. Myös lääkärin määräämät erityisruokavaliot otetaan viipymättä huomioon asiakkaan ruoassa. Asiakkaiden ruokailua arvioidaan ja tarvittaessa ruoan rakennetta muutetaan tai juomia sakeutetaan. Asiakkaan ravitsemus suunnitellaan osana asiakkaan hoitotyön suunnitelmaa.
Asiakkaiden painoa seurataan vähintään kerran kuukaudessa tai useammin. Hoitajat ja kokit seuraavat asiakkaiden ruoan kulutusta ja syöntiä, miten asiakkaat syövät. Asiakkaille tehdään vuosittain MNA, RAI-arvioinnin yhteydessä. MNA (Mini nutritional assessment) on ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja, jota käytetään ikääntyneiden (yli 65 vuotta) henkilöiden virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa. Kysymysten avulla on mahdollista löytää ne ikääntyneet, joiden riski aliravitsemukselle on kasvanut. Ravitsemukseen voidaan silloin kiinnittää erityistä huomiota ja mahdollisesti täydentää ruokavaliota kliinisillä ravintovalmisteilla. MNA koostuu seulonta- ja arviointiosuudesta. MNA tulos laitetaan vuosikontrollin yhteydessä lääkärille tiedoksi.
Vuonna 2021 pidettiin Hopeataurissa viisi ravitsemustoimikunnan palaveria yhteistyössä keittiön ja hoitohenkilökunnan kanssa moniammatillisesti. Palavereissa käydään tavallisesti läpi asiakkaiden ravitsemusasioita koskevat terveiset, hoitajien terveiset, keittiön terveiset sekä kehitysideat ja suunnitelmat.
Vuonna 2021 keittiötoimintaa kehitettiin myös monella osa-alueella. Keittiön mitoitusta kartoitettiin uudelleen ja keittiöön lisättiin henkilöstöä. Keväällä 2021 keittiötoimintaa kävi tarkastelemassa hygieniatarkastaja, mistä saatiin Oiva-raportti. Oiva-raportti on elintarvikehuoneistojen viranomaistarkastuksista saatava, julkistettava asiakirja. Se kertoo kuluttajalle tarkastuksen aikana tehdyistä havainnoista, kuten yrityksen hygieenisestä tasosta ja tuotteiden turvallisuudesta.
Hopeataurin keittiölle otettiin käyttöön vuonna 2021 kuvalliset rakennemuutoskuvat sekä annoskokokuvat. Ruoan laatua parannettiin ja THL:n ikäihmisten ravitsemussuositukset kerrattiin koko henkilökunnan kanssa. Proteiinipitoisemman ruoan valmistukseen siirryttiin myös vuoden 2021 aikana.
Kesällä 2021 ravitsemuspalaveri pidettiin myös yhdessä kunnan ravitsemusterapeutin kanssa. Hopeataurin ruokalistat käytiin läpi ja niihin saatiin uusia kehitysideoita. Ruokalistoja alettiin kehittämään, ja esimerkiksi ravitsemusterapeutin suosituksesta jälkiruoka siirrettiin lounasruoalta päivälliselle tarjottavaksi. Syksyllä 2021 Hopeataurin henkilökunnalle järjestettiin ikääntyneiden ravitsemuksesta koulutusta ja vuonna 2023 on tulossa uudet koulutukset.
Siivouspalvelu
Siivouspalvelut Hopeataurissa tuottaa Hopeataurin oma siistijä yleisten tilojen osalta ja ympärivuorokautisessa asumispalvelussa. Siistijä työskentelee osa-aikaisen työparinsa kanssa klo 5.30–13.30. Ympärivuorokautisen asumispalveluiden asiakkaaiden huoneet siivotaan viikoittain. Siistijä kertoo pitävänsä ikäihmisistä ja kokee työskentelyn iloa ollessaan osa Hopeataurin työperhettä.
Kotihoidon palveluissa ja vuokra-asunnoissa asuessaan asiakas itse valitsee siivouspalvelun tuottajan haluamaltaan yksityiseltä palveluntuottajalta
Vaatehuoltopalvelut
Vaatehuoltopalvelut Hopeataurissa järjestetään ympärivuorokautisessa ja tarpeen mukaan yhteisöasumisen palveluissa oleville asiakkaille. Vaatehuollosta vastaa Hopeataurin oma vaatehuollon työntekijä.
Ympärivuorokautisessa asumisessa vaatehuoltopalvelu kuuluu asumisen hintaan.
Yhteisöasumisessa asiakas maksaa erillisen kuukausikorvauksen vaatehuollostaan sopimuksensa mukaisesti.
Vuokra-asumisessa asiakkaalla tulee olla oma pesukone, eikä hänellä siten ole oikeutta vaatehuollon palveluihin. Vuokra-asumisessa hoitaja kotikäynnin yhteydessä avustaa vaatehuollossa muun muassa laittaa pesukoneen pyörimään, laittaa pyykit kuivumaan ja viikkaan kuivat vaatteet kaappiin.
Henkilökunnan vaatteet pestään myös Hopeataurissa.
Fysioterapia
Hopeataurissa on käynnistetty 2021 toukokuussa fysioterapiapalvelut asiakkaille yksityisen fysioterapeutti Sari Mäkilän kautta. Fysioterapian tavoitteet katsotaan aina asiakaskohtaisesti. Tavoitteena voi olla jäljellä olevan toimintakyvyn vahvistaminen, lihaskyvyn voimistaminen tai notkeuden ja ketteryyden vahvistaminen tai lisääminen. Fysioterapiassa jokaiselle asiakkaalle suunnitellaan yksilöllisesti oma henkilökohtainen jumppaohjelma, jota asiakas voi toteuttaa itsenäisesti tai yhdessä omaisten tai hoitajien kanssa myös vapaa-aikana. Fysioterapia voi olla myös hierontaa, ja se on myös sosiaalinen tapahtuma asiakkaalle.
Jokaiselle asiakkaalle kerrotaan jo taloon muuttovaiheessa fysioterapiapalveluista, joita talossa on tarjolla. Fysioterapian aloittamisesta keskustellaan yhdessä asiakkaan, asiakkaan omaisen, fysioterapeutin sekä Hopeataurissa fysioterapia-asioista vastaavan hoitajan kanssa. Asiakkaalle varataan Hopeataurin, omaisen tai joskus myös itse asiakkaan toimesta fysioterapeutin arviointikäynti. Arviointikäynnin tekee fysioterapeutti Sari Mäkilä asiakkaan omaan kotiin, jossa kartoitetaan asiakkaan toimintakykyä, mietitään fysioterapian tavoitteita ja suunnitellaan fysioterapian sisältöä. Jokaiselle asiakkaalle tehdään omat yksilölliset tavoitteet. Arviointikäynnin jälkeen Hopeatauri kirjaa arviointikäynnillä sovitut asiat asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakas maksaa itse fysioterapiapalvelut. Fysioterapian alussa sovitaan, mitä käynnit sisältävät, kuinka monta kertaa kuukaudessa fysioterapiaa toteutetaan, mitkä ovat fysioterapian tavoitteet ja milloin kartoitetaan, onko tavoitteisiin päästy. Fysioterapian myötä on huomattu, että asiakkaiden toimintakyky on kehittynyt fyysisesti ja esimerkiksi pyörätuoliasiakkaiden kävelykykyä on kehitetty ja heidän hoitoisuutensa on vähentynyt.
Fysioterapiapalvelua annetaan Hopeataurissa sekä kotihoidon asiakkaille että ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille. Fysioterapiaa saa noin 15–20 asiakasta. Fysioterapian aloittamisen jälkeen Hopeataurin jumppasaliin on hankittu asiakkaiden käyttöön kuntopyörä, painoja, vastuskuminauhoja, step-lauta, koripalloteline sekä muita kuntouttamisvälineitä. Jumppasalissa on myös jumppapalloja ja jumppakeppejä.
Jumppasalia ovat päässeet hyödyntämään myös ne asiakkaat, joilla ei ole varaa ostaa fysioterapiapalvelua. Itse liikkuvat asiakkaat ovat päässeet myös itsenäisesti jumppasaliin käyttämään muun muassa kuntopyörää. Jumppasalia voidaan hyödyntää myös yhteisten virikkeiden pitämiseksi.
Fysioterapiahinnat
30 min: 40 €
45 min: 50 €
Vuoden 2024 alusta lähtien kotona annettavasta fysioterapiasta (mukaan lukien hieronta) saa kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennyksessä on 100 euron omavastuu. Fysioterapian osuudesta korvataan 60 %. Maksimissaan korvausta saa 3500 €/vuosi.
Tiedustele fysioterapiasta ja varaa aika
Fysioterapeutti Sari Mäkilä
puh. 050 340 4317
sari.makila@sarifyssari.com
Saattohoito
Saattohoidon onnistuminen Hopeataurissa edellyttää henkilöstön oman perusosaamisen lisäksi sitä, että yksikön hoitava lääkäri on tavoitettavissa virka-aikaan. Hoitavan lääkärin neuvot ja apu ovat saatavissa joka päivä virka-aikaan puhelimitse ja potilastietojärjestelmän kautta. Siitä, että lääkäri on virka-ajan ulkopuolella tavoitettavissa puhelimitse, on sovittava saattohoitotilanteissa oman lääkärin, päivystysaseman ja saattohoitotilanteissa kotisairaalan kanssa. Tavoitteena on tunnistaa ja konsultoida saattohoidon asiantuntijaa etukäteen niiden henkilöiden osalta, joiden elämän loppuvaiheen hyvä hoito voi edellyttää kotisairaalan tai erikoistapauksissa erikoissairaanhoidon kytkemistä hoitoon. Gelmannin kotisairaala turvaa hyvän kotisaattohoidon asiakkaan Hopeataurin asumispalveluyksikköön. Kotisairaalan hoitaja (ja eri sopimuksella lääkäri) on konsultoitavissa myös virka-ajan ulkopuolella.
Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, riittävät sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelut sekä varhainen yhteys palliatiiviseen kotisairaalaan vähentävät sairaalasiirtojen tarvetta. Omalääkäri ja geriatri yhdessä suunnittelevat kuolevan tai palliatiivisen asiakkaan jatkohoidon palliatiivisen hoitoketjun mukaisesti.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, jossa kullakin asiakkaalla on oma huone. Hyvä elämän loppuvaiheen hoito edellyttää yhtäältä mahdollisuutta yksityisyyteen ja mahdollisuutta kuolla omassa huoneessaan. Tämä huomioidaan yksilöllisesti eritilanteessa. Toisaalta omaisten tai läheisten mahdollisuus yöpyä asiakkaan tai potilaan kotona kuuluu hyvään saattohoitoon. Elämän loppuvaiheessa eräät apuvälineet, kuten happi, imu tai painehaavan hoitoon tarvittavat välineet, voivat elämän laadun kannalta olla välttämättömiä, jolloin arvioidaan Hopeataurissa välineistön järjestämistä.
Laadukkaan hoidon järjestämiseksi ammattilaisilta edellytetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Osaaminen muodostuu tutkintoon johtavasta perusopetuksesta, joka täydentyy täydennyskoulutuksella ja erikoistumiskoulutuksella. Osaamisen varmistamiseksi Hopeataurissa on ammattiryhmille mahdollistettu lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuus. Hopeataurissa on järjestetty mahdollisuus osallistua Saattohoitopassi-verkkokoulutukseen, joka on osa palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusta. Saattohoitopassi-verkkokoulutuksen tavoitteena on vahvistaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perustason osaamista. Henkilöstöllä on lääkkeiden antamiseen liittyvät luvat lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Hopeataurissa nimetään palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon perehtynyt hoitaja.
Saattohoidon onnistuminen Hopeataurissa edellyttää henkilöstön oman perusosaamisen lisäksi sitä, että yksikön hoitava lääkäri on tavoitettavissa virka-aikaan. Hoitavan lääkärin neuvot ja apu ovat saatavissa joka päivä virka-aikaan puhelimitse ja potilastietojärjestelmän kautta. Siitä, että lääkäri on virka-ajan ulkopuolella tavoitettavissa puhelimitse, on sovittava saattohoitotilanteissa oman lääkärin, päivystysaseman ja saattohoitotilanteissa kotisairaalan kanssa. Tavoitteena on tunnistaa ja konsultoida saattohoidon asiantuntijaa etukäteen niiden henkilöiden osalta, joiden elämän loppuvaiheen hyvä hoito voi edellyttää kotisairaalan tai erikoistapauksissa erikoissairaanhoidon kytkemistä hoitoon. Gelmannin kotisairaala turvaa hyvän kotisaattohoidon asiakkaan Hopeataurin asumispalveluyksikköön. Kotisairaalan hoitaja (ja eri sopimuksella lääkäri) on konsultoitavissa myös virka-ajan ulkopuolella.
Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, riittävät sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelut sekä varhainen yhteys palliatiiviseen kotisairaalaan vähentävät sairaalasiirtojen tarvetta. Omalääkäri ja geriatri yhdessä suunnittelevat kuolevan tai palliatiivisen asiakkaan jatkohoidon palliatiivisen hoitoketjun mukaisesti.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, jossa kullakin asiakkaalla on oma huone. Hyvä elämän loppuvaiheen hoito edellyttää yhtäältä mahdollisuutta yksityisyyteen ja mahdollisuutta kuolla omassa huoneessaan. Tämä huomioidaan yksilöllisesti eritilanteessa. Toisaalta omaisten tai läheisten mahdollisuus yöpyä asiakkaan tai potilaan kotona kuuluu hyvään saattohoitoon. Elämän loppuvaiheessa eräät apuvälineet, kuten happi, imu tai painehaavan hoitoon tarvittavat välineet, voivat elämän laadun kannalta olla välttämättömiä, jolloin arvioidaan Hopeataurissa välineistön järjestämistä.
Laadukkaan hoidon järjestämiseksi ammattilaisilta edellytetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Osaaminen muodostuu tutkintoon johtavasta perusopetuksesta, joka täydentyy täydennyskoulutuksella ja erikoistumiskoulutuksella. Osaamisen varmistamiseksi Hopeataurissa on ammattiryhmille mahdollistettu lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuus. Hopeataurissa on järjestetty mahdollisuus osallistua Saattohoitopassi-verkkokoulutukseen, joka on osa palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusta. Saattohoitopassi-verkkokoulutuksen tavoitteena on vahvistaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perustason osaamista. Henkilöstöllä on lääkkeiden antamiseen liittyvät luvat lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Hopeataurissa nimetään palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon perehtynyt hoitaja.
Lisätietoja
YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kolmannen artiklan mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus elää. Jokaisella pitäisi myös olla oikeus kuolla ja jos kuolema on odotettavissa, oikeus ennen kuolemaansa saada laadukasta palliatiivista hoitoa. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kärsimystä aiheuttavien oireiden hyvän hallinnan lisäksi sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa elämän laadun ylläpitämiseksi tilanteessa, jossa sairaus on kuolemaan johtava eikä parantavaa hoitoa ole tarjolla. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon antaminen perustuu hyvissä ajoin tehtyyn ennakoivaan hoitosuunnitelmaan ja saattohoitopäätökseen. Saattohoito on osa palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa. Saattohoito ajoittuu ihmisen viimeisille elinviikoille tai päiville, jolloin toimintakyky on yleensä merkittävästi heikentynyt.
Kotihoidon ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien asumispalvelujen asiakkaille ominaista on, että he ovat monisairaita ja monilääkittyjä, sekä he elävät elämänsä viimeisiä vuosia. Näiden viimeisten vuosien aikana tapahtuu terveydentilan, toimintakyvyn ailahtelun ja heikkenemisen lisäksi myös toipumista, että kuntoutumista. Jokaiselle ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaalle ja säännöllisen kotihoidon pitkäaikaisasiakkaalle luodaan yksilöllinen elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, jossa hoidon tavoitteet on määritetty ja jonka päämäärä perustuu asiakkaan hoitotahtoon, hänen terveydelliseen tilaansa ja hänen lääketieteelliseen ennusteeseensa. Suunnitelma päivitetään, jos tilanne oleellisesti muuttuu.
Yhteisenä periaatteena lainsäädännössä on hoidon ja palveluiden laatiminen yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Hänellä on oikeus päättää, ottaako vastaan tarjottua hoitoa tai palvelua vai ei (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012).
Oireenmukaisella hoidolla ja toiminnalla pyritään turvaamaan asiakkaalle mahdollisimman hyvä olo kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, onko toipumisen voimavaroja enää jäljellä vai ei. Odotettavissa oleviin toistuviin ongelmiin otetaan kantaa hoitosuunnitelmaa laadittaessa, jolloin henkilön oloa voi helpottaa heti oireen ilmetessä.
Hoidon rajauksilla tarkoitetaan henkilön lakisääteisen oikeutensa nojalla ilmaisemaa hoitotahtoa, jossa hän itse ilmoittaa haluavansa pidättäytyä kivuliaista tutkimuksista, hoidoista tai sydämen käynnistämisestä elämän loppuvaiheessa. Rajauksilla tarkoitetaan myös lääkärin suorittamaa lääketieteellistä arvioita siitä, millaisista tutkimuksista ja hoidoista henkilölle on hyötyä ja millaisista koituisi enemmän rasitusta tai haittaa kuin hyötyä.
Jos asiakas päättää kieltäytyä jostakin hoidosta, hänelle tarjotaan seuraavaksi sopivampana pidettävää muuta lääketieteellisesti hyväksyttävää hoitoa. Hoitotahto on potilaan tai asiakkaan kirjallinen tai suullinen tahdonilmaisu, ja sen rajaava osuus on lain mukaan henkilöstöä sitova. Asiakasta kannustetaan myös esittämään päivittäistä hoitoaan koskevia toiveita, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan noudattamaan. Kirjallinen hoitotahto ja suullisesti annettu tahdonilmaisu kirjataan asiakas- tai potilaskertomukseen. Sen voi esittää asiakas itse, tai hänen puolestaan tiedon voi välittää hänen edustajansa. Asiakkaalla on oikeus muuttaa mieltään kaikissa elämänsä vaiheissa. Jos potilaalla on paljon voimavaroja, elvytyksestä pidättäytyminen (DNR) voi silti olla perusteltu, koska elvytyksen tulokset ovat tutkimusten mukaan kuitenkin huonot.
Elämän loppuvaiheen ennakoivan hoitosuunnitelman avulla varmistetaan hyvä hoito silloinkin, kun parantava hoito ei enää ole mahdollinen. Suunnitelma sisältää asiakkaan tai potilaan tahdon huomioimisen joko hänen itsensä tai hänen edustajansa esittämänä, lääkärin arvioiman lääketieteellisen tilanteen ja ennusteen sekä omaisen kuulemisen. Viimeistään tässä vaiheessa lopetetaan ne lääkkeet, joista asiakkaalle tai potilaalle ei enää ole hyötyä, ja kirjataan hoidon rajauksina ne toimenpiteet, joihin ryhtymällä asiakkaalle tai potilaalle koituu haittaa. Samalla annetaan hoitolupaus, jolla sen hetkisen tilanteen lisäksi ennakoidaan tilanteen huononeminen, ja kirjataan ne lääkkeettömät ja lääkkeelliset hoidot (resepteineen) tai apuvälineet, joiden avulla asiakkaan tai potilaan oireita voidaan helpottaa. Suunnitelma laaditaan moniammatillisesti siten, että eri ammattihenkilöiden havainnot ja osaaminen on otettu huomioon ja konsultaatiotaho(t) yllättävien tilanteiden varalta on määritetty ja kirjattu. Toimintayksikössä varmistutaan siitä, että suunnitelma on kaikkien asiakasta hoitavien ammattilaisten, myös sijaisten, saatavilla kaikkina vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä.
Asiakkaan omainen tai läheinen on läsnä palliatiivisessa ja saattohoitotilanteessa henkilökohtaisine ominaisuuksineen, vahvuuksineen, heikkouksineen ja uskomuksineen. Hän saattaa tarvita enemmän tietoa tai tukea kuoleman lähestyessä ja sen tapahduttua. Yhteydenotto omaisiin tai läheisiin suruaikana kuuluu saattohoitoon. Myös asiakkaalle oman vakaumuksen mukainen psykososiaalinen ja eksistentiaalinen tuki on saatavilla.
Omainen tai läheinen pidetään (asiakkaan niin salliessa) perillä asiakkaan voinnista ja lääketieteellisestä tilanteesta sekä ennusteesta, ja hoitosuunnitelma on laadittu yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tämä edellyttää, että omainen tai läheinen on osallistunut hoitoneuvotteluihin, joissa hänelle on annettu tietoa asiakkaan tilanteesta ja häntä on kuultu asiakkaan edustajana ja omaisena tai läheisenä. Henkilöstöllä on tiedossa omaisen tai läheisen tiedonsaantitoiveet mahdollisista tilanteen muutoksista. Henkilöstö tietää, millainen virallinen rooli omaisella tai läheisellä on edunvalvojana tai edunvalvontavaltuutettuna. Henkilöstö ymmärtää omaisen tai läheisen tuen tarpeen ja vastaa siihen.
Elämän loppuvaiheen hyvä hoito edellyttää kuoleman lähestymisen tunnistamista, oirehoidon osaamista ja kykyä tunnistaa ja kohdata psykososiaalinen tai eksistentiaalinen ahdinko, pelko ja masennus. Lähestyvän kuoleman tunnusmerkkejä ovat yhden tai useamman kuolemaan johtavan etenevän sairauden olemassaolo sekä kognitiivisen ja päivittäisen toimintakyvyn menettäminen. Kuolemaa ennustavat myös usein toistuvat vakavat infektiot tai painehaavat tai molemmat. Tavalliset lähestyvään kuolemaan liittyvät fyysiset oireet osataan tunnistaa ja hoitaa omassa yksikössä (kipu, hengenahdistus, rohina, kuiva iho tai suu, ummetus, oksentelu, vähäinen verenvuoto, masennus tai ahdistuneisuus). Nenän terävöityminen ja periferian sulkeutuminen ennakoivat kuolemaa lyhyellä aikavälillä. Oireenmukaisen hoidon osaaminen turvaa kotihoidon asiakkaille ja ympärivuorokautisen hoivan asukkaille mahdollisimman hyvän olon riippumatta hoidon rajauksien määrästä tai kuoleman läheisyydestä.
Lähteet:
THL: Laatukriteerit iäkkäiden sosiaalihuollon palliatiivisen hoidon palveluille
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus (julkari.fi)
Tästä voit ladata Kuoleman kohdatessa -oppaamme (pdf), jossa on tietoa omaisen kuoleman jälkeisistä käytännön järjestelyistä.